Kurkistus kevään peruskuntokauden sisältöihin

Hallikauden päätyttyä maaliskuun alussa juoksijat siirtyivät muutaman viikon perusharjoittelujaksolle vahvistamaan aerobista kapasiteettia, juoksun taloudellisuutta ja entistä kovempien kisavauhtien vaatimaa askelvoimaa.

Jakson keskeisiä harjoituksia ovat pitkien ja keskipitkien peruskestävyyslenkkien lisäksi vauhtikestävyyden ala- ja yläalueen intervallit, joita tehdään usein tuplapäivinä. Tyypillinen VK1-aamuharjoitus on 4–6 × 1,5 km rennon reippaasti, ja iltapäivällä jatketaan VK2-tehoalueella esimerkiksi 20 × 400 m ‑vedoilla, joissa vauhti on selvästi kovempaa mutta ehdottoman hallittua. Kaikki vauhtikestävyysalueen treenit toteutetaan kontrolloidussa laktaattiseurannassa optimaalisen harjoitusvaikutuksen varmistamiseksi.

Mäkivetoharjoituksilla (mm. 2 × 10 × 150 m ja 8–10 × 500 m) sekä loikka- ja kinkkaharjoituksilla on vahvistettu lajinomaista voimantuottoa. Kuntosalilla on keskitytty koko kehon monipuoliseen voimakestävyyteen. Lisäksi omatoiminen kehonhuolto ja keskivartaloharjoitukset kuuluvat ohjelmaan useita kertoja viikossa. Voimaominaisuuksien kehittymisen lisäksi näillä treeneillä ennaltaehkäistään rasitusvammojen syntymistä.

Maalis–huhtikuun vaihteessa saavutettiin koko harjoituskauden suurimmat viikkokilometrit. Suuren harjoituskuorman aikana palautumista on erityisen tärkeää seurata tarkasti sekä fysiologisin mittarein että urheilijoiden omien tuntemusten perusteella. Noin kuuden viikon mittaisen kevään peruskuntokauden jälkeen terävän kilpailukunnon virittävä KVK-kausi aloitetaan huhtikuun puolivälissä. Tänä vuonna aikainen kevät on ollut erityisen suosiollinen kotimaassa tapahtuvalle harjoittelulle. Kisakauden avaus toukokuun puolivälin tienoilla tapahtuu näillä näkymin kuitenkin kansainvälisillä kentillä. Tästä kerromme tarkemmin lähempänä.